Oikean lämmitysratkaisun valinnan tulisi perustua kodinomistajan omaan arvioon. Ratkaisujen toimittajat tietenkin suosittelevat omia vaihtoehtojaan sen mukaan, ovatko ne erikoistuneet vesikiertoiseen lämmitykseen vai sähkölämmitykseen. Viimeisten vuosikymmenien aikana mantrana on ollut vesikiertoinen lämmitys, mutta aivan lähiaikoina suora sähkölämmitys on saanut uudelleen jalansijaa.

Hyvät perustiedot riittävät siihen, että asunnonomistaja voi itse arvioida valintansa vaikutukset. Sähkönkulutuksen lisäksi tulisi kiinnittää huomiota hankinta-, asennus- ja huoltokustannuksiin. Hyvä olisi myös tarkistaa millainen vaikutus mahdollisilla tulevilla remonteilla on lämmitysratkaisuun.

Sähkölämmittimet

Seinälle asennettavat sähkölämmittimet ovat yksinkertainen keino lämmittää asunto. Tarvitset vain muutaman ruuvin kiinnitystä varten sekä sähkökytkennän, joko kiinteästi sähköverkkoon (sähköasentajan suorittamana) tai pistorasiaan.

Suorassa sähkölämmityksessä energia käytetään lämmitykseen välittömästi.

Älykkään lämmityksen ohjauksen avulla käyttäjä voi hallita energiankulutusta ja laskea lämpötilaa silloin, kun kukaan ei ole kotona tai asukkaat ovat nukkumassa.

Sähkölämmittimien haittapuolena on niiden sijoittelu. Ne on asennettava ikkunoiden alle lämmittämään ikkunasta tulevaa kylmää ilmaa. Vanhemmat termostaatit tuppaavat jäädä päälle liian pitkäksi aikaa niin, että lämpötila nousee liian korkeaksi. Siksi yleensä koetaan, että termostaattia on säädettävä melko usein, jotta lämpötila pysyy tasaisen mukavana. Tässä tapauksessa monesti ongelmana on itse asiassa huono termostaatti, joka voi olla esimerkiksi liian vanha tai muuten heikkolaatuinen.

Halpa elektroninen termostaatti voi olla valmistettu huonosta metallista, jolloin metallin lämpö vaikuttaa termostaattiin siten, että se kytkeytyy pois päältä liian varhaisessa vaiheessa.

Vanhat sähkölämmittimet kuluttavat melko paljon sähköä myös silloin, kun termostaatti on pois päältä. Tehonkulutus voi olla jopa 10 wattia tunnissa, kun taas nykyaikaisille lämmittimille riittää stand by -tilassa 0,5 wattia.

Vanhojen lämmittimien haittapuoli on siis vanha teknologia, kun taas uudet ratkaisut käyttävät energiaa optimaalisesti ja tarjoavat erinomaista mukavuutta.

Lattialämmitys

Sähköinen lattialämmitys soveltuu ensisijaisesti kylpyhuoneisiin ja kellaritiloihin. Monet asentavat lattialämmityksen uusien lattioiden alle myös muissa huoneissa.

Tämän lämmitysmuodon etuna on alhaalta ylös nouseva lämpö, joka mahdollistaa sisälämpötilan laskemisen muutamalla asteella mukavuudesta tinkimättä. Lämmityselementit ovat myös piilossa, joten seinätilaa vapautuu mm.sisustustarkoituksiin.

Haittapuolena on lämmitysratkaisun korkea hinta, sillä lattialämmityksen asentamiseen tarvitaan ammattilaista. Tehonkulutus on jopa 60 W neliömetriä kohti, joten lattialämmitys ei ole kaikkein energiataloudellisin vaihtoehto, mutta ei myöskään kaikkein kallein.

Hyvä eristys on lattialämmitykselle ehdoton edellytys. Vanhemmissa taloissa, joita ei ole juuri remontoitu viimeisten vuosikymmenien aikana, lämpöhukka kellariin, maahan tai naapureille voi olla suurta. Toisaalta lämmityskaapelit ovat erityisen tehokas ratkaisu nykyaikaisissa asunnoissa, jotka rakennusstandardeiltaan ovat lähes passiivitaloja.

Lattian alle piilotettu sähkölämmitys on hitaanpuoleinen, mutta reagoi kuitenkin huomattavasti nopeammin kuin vesikiertoiset ratkaisut. Siksi lattialämmitys soveltuu erityisen hyvin yhdistettäväksi sähkölämmittimiin, jolloin molempia ohjataan saman lämmityksen ohjausjärjestelmän puitteissa.

Lattialämmityskaapelien asentaminen ei vaadi kovin suuria investointeja, ja ne on suunniteltu kestämään pitkään.

Älykäs lämmityksen ohjaus eli vyöhykeohjaus tarkoittaa harkittua ja automatisoitua lämpötilojen säätöä eri vyöhykkeillä eri aikoina. Esimerkiksi kaikki makuuhuoneet voivat muodostaa yhden vyöhykkeen ja olohuone ja keittiö toisen vyöhykkeen, jolloin kolmas vyöhyke on kylpyhuone.

Järjestelmän ytimessä on lämmityksenohjauskeskus, joka viestii langattomasti sähkölämmittimien ja lattialämmityksen termostaattien kanssa. Järjestelmää käytetään seinälle asennettavasta langattomasta ohjauspaneelista tai internetin kautta mobiilisovelluksella. Haluttu ajanjakso sekä haluttu lämpötila määritetään joko päiväkohtaisesti tai pidemmälle aikavälille.

Esimerkiksi olohuoneeseen ja keittiöön voidaan ohjelmoida lämpötilaksi 18 astetta päiväsaikaan maanantaista perjantaihin, kun asukkaat ovat töissä tai koulussa. Aamulla ja iltapäivällä perheenjäsenten tultua kotiin lämmityksenohjauskeskus antaa käskyn nostaa lämpötila 21 asteeseen. Viikonloppuja ja lomia varten voidaan määrittää omat asetukset.

Mökkiviikonloppua varten järjestelmä voidaan ohjelmoida käynnistämään keittiön ja olohuoneen lämmitys määrätyllä kellonlyömällä perjantaina. Makuuhuoneiden lämmitys voidaan jättää myöhemmäksi tai vuodenajasta riippuen kokonaan pois.

Kun lämmityksen ohjausta käytetään oikein ja huoneita ei lämmitetä turhaan, voidaan asunnon sähkönkulutusta vähentää jopa 25 %.

Ikkuna-anturit ovat käytännöllinen lisä, joka tuo myös osaltaan säästöjä: tuuletuksen yhteydessä ikkunan alla olevan sähkölämmittimen termostaatti nimittäin reagoi ulkoa tulevaan kylmään ilmaan ja käynnistää lämmityksen, jos sitä ei ole säädetty pienemmälle tai kokonaan pois päältä. Anturissa on langaton magneettikosketin, joka tunnistaa ikkunan avaamisen ja lähettää signaalin suoraan lämmittimen termostaattiin, joka ohjaa lämmittimen jäätymissuojatilaan.  Tarvittaessa sama signaali voidaan lähettää jopa kymmenelle lämmittimelle.